sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Ei maksa vaivaa tai sitten vaivaa - maksapihvit

Sisäelimet eivät taida olla muodissa. Monilla on jonkunmoinen kammo esim. maksaa kohtaan.  Tämä voi johtua siitä, että on vaikkapa kokenut jonkinmoisen traumaattisen kokemuksen lapsuudessaan. On pakotettu syömään lautanen tyhjäksi tai ruuanvalmistus on ollut täysin epäonnistunut, niin että hienot raaka-aineet on pilattu ja suutuntuma on ollut huono. Suomalaisissa istuu tiukassa sellainen käsitys, että ruuan pitää olla täysin kypsää. Uskoisin että mm. ruuan säilyvyydellä on ollut tekemistä tämän asian kanssa. 
Inhokkikategoriaan on kuulunut perinteisesti kouluruokaloiden tilliliha. Kuitenkin upea ruoka, joka parhaimmillaan on aivan gourmet tasoa.
Sitten on päinvastaisiakin poikkeuksia. On sellainen koulujen kalaruoka, jota muistellaan suurella tunteella ja lämmöllä. Pakasteseistä tehty kalavuoka. Vuuassa oli juustokuorrutus ja mantelilastuja pinnassa.(siis mahtoiko olla mantelilastuja, vai onko aika kullannut muistot?) Aah! Muistan itsekin että se oli aivan lempparikamaa kouluaikoina.

Mutta takaisin maksaan. Eräs tuttavani kertoi minulle kerran, että kun hänen miehensä on työreissussa, hän ostaa itselleen maksaa ja paistaa tai grillaa sitä
 - mies kun ei voi sietää maksaa missään muodossa

Olen vasta lähiaikoina tajunnut, ettei maksaa saa kypsentää liian kauan ja että pelkkä nopea paistaminenkin käy valmistustapana.
 Jauhemaksapihvit ovat asia erikseen. Niissä on raakaa perunaa ja ne on pakko paistaa kypsiksi.

Maksaa voisi kesälläkin suosia enemmän, grillattuna (uutta tuoretta sipuliakin on tarjolla lisukkeeksi). Se olisi mukavaa vaihtelua pihvien, makkaroiden, kanan ja vartaitten lisäksi. Lisäksi se valmistuu todella nopeasti.



Maksaa Brutal


Paistoin etukäteen neljä isoa sipulia hiljalleen voi-öljy seoksessa. Maustoin suolalla, pippurilla, sokerilla, timjamilla ja rosmariinilla. Lorautin lopuksi hieman vettä joukkoon. Siirsin sipulit toiseen astiaan ja panin uuniin muhimaan 100-asteeseen. Paistoin ohuet maksaviipaleet vasta juuri ennen syömistä. Mausteena ainoastaan suola.
Lisukkeena taas kerran sokeroituja puolukoita. Sitten vielä perunalunta, jonka valmistuksessa kokeilin ensimmäisen kerran UUTTA LELUANI, jolla saa tehtyä perunalunta. (Spätzle-rautaa)



1 kommentti: