Ruuanlaittamiseen liittyy monenlaisia asioita. Kuten perityt/opitut sekä itse keksityt. Lisäksi vielä jonkinmoista mystiikkaa, taikauskoa sekä muuta ideologiaa.
Minä yritän tehdä esim. makaroonilaatikkoa tavalla, jolla tulee mahdollisimman vähän tiskiä. Pärjään yhdellä kattilalla. Keitän makaroonit, paistan jauhelihan ja teen munamaidon yhdellä ja ainoalla astialla. Paistovuoka tietenkin tarvitaan, ihan niin pitkälle en ole mennyt, että paistaisin laatikon kattilassa, mutta sekin luultavasti onnistuisi.
Olen vääntänyt makaroonilooraa sen verran monta kertaa, etten tarvitse siihen mitään määrämittoja.
Melkein aina se sama 300g jauhelihaa paistettuna, joka maustetaan tuhdisti suolalla ja mustapippurilla. Munamaitoon tulee suolaa ja valkopippuria. Älkää kysykö miksi. Näin se vaan menee.
Koko komeuden päälle tulee vielä aina korppujauhoja sekä juustoraastetta. Uuniin 200-astetta ja tunti.
Minulle itselleni makaroonilaatikon rapsakka pinta on on ollut aina se juttu. Muistan aina kahmineeni sitä mahdollisimman paljon lautaselleni.
En koskaan tee makaroonilaatikkoa kesäisin. Se on sesonkiruokaa. Sitä valmistetaan vain syksyllä ja talvella :)
Ja aina se on yhtä hyvää. Toisaalta: miksi emme joskus käyttäisi esimerkiksi lampaanjauhelihaa. Tai lohikuutioita? Eiköhän kokeilla ensi kerralla?
VastaaPoistaMissäköhän kohtaa makaroonilaatikko lakkaa olemasta makaroonilaatikko :)
VastaaPoista